Usein yllättää se, miten vähän puhutaan laihduttamisen psykologisesta puolesta. Koska sehän on täysin korvien välistä kiinni, mitä sinne suuhun menee. Ja kuinka vaikeaa on olla laittamatta sinne niitä epäterveellisiä asioita!
Jos keksittäisiin lääke, joka saa rasvan katoamaan, sen keksijä olisi varmasti pian maailman rikkain ihminen. Onneksi kuitenkin myös laihdutus"lääkkeet" ovat kuin mitkä tahansa lääkkeet; niillä saattaa olla jotain tehoa, mutta siinä samassa myös sivuvaikutuksia. En usko että luontoa voi huijata. Nyt eikä tulevaisuudessa.
Itse havahduin tämän projektin alussa siihen, että jokin pieni ääni sisälläni sanoi, että olen vihdoin valmis päästämään irti näistä ylimääräisistä kiloista. Tiedän ettei kukaan, joka alkaa laihduttaman ja/tai järkevöittämään ruokavaliotaan, sano että alan laihduttamaan vaikka en ole siihen valmis. Silti uskon, että jokin pitää meidät usein kiinni mentaalisesti kiloissamme. Että emme olekaan varsinaisesti valmiita päästämään irti.
Olen tarkastellut jo pidempään esimerkiksi omaa riippuvuuttani iltasyömiseen. Olen useimmiten ladannut ruokailut iltapainoitteiseksi ja syönyt aina liikaa siihen aikaan. Tiedostin kyllä, että ruoka toimi itselleni ikään kuin kumppanina, joka lohduttaa minua varsinaisen kumppanin puuttuessa.
Väitän,että tästä syystä tulee monille myös jatkuvia repsahduksia ruokavalioissa; ei haluta kohdata omia pelkotiloja ja yksinäisyyden/avuttomuudentunteita. Ruoassa on - joskin harhainen - emotionaalinen apu, ja tiettyjen herkkujen ja ylensyönnin salliminen itselleen ruokkii sitä ja lääkitsee sielua.
Opettelen tätä asiaa parhaillaan, ja olen yllättynyt kuinka hyvin tämä sujuu. Toisaalta ajattelen että se liittyy myös siihen mitä sanoin aiemmin tekstissäni; olen valmis päästämään niistä kiloista irti.
P.s Huomenaamuna punnitus! Oma veikkaus taas se -1,5kg.
Oot aivan oikeassa! Mun mielestä laihduttaminen on henkisesti todella rankkaa ja mieliteot on pahimpia. Se että kroppa ei oikeesti tarvi sitä suklaalevyä, mutta mieli tekee niin pirusti!!! :D niitä mielitekoja on vaan opittava hallitsemaan ja korvaamaan ne terveemmillä tavoilla:) mutta helppoo se ei ole!!! terveisin kokemus :D tsemppiä sulle kovasti!!!
VastaaPoistaJuuri näin! Olen jo tämän kahden viikon aikana huomannut, että kuinka myös vahvana pysyminen voi ruokkia itseään! että kun on pystynyt kieltäytymään herkuista jo vaikkapa viikon, niin se vahvuus moninkertaistuu koko ajan :)! Itselläni on ollut tuo ruokavalio niin toimiva, ettei ole tehnyt mieli oikeastaan mitään epäterveellisiä herkkuja, vaan on tehnyt mieli nappailla vähän ekstraa sitä pastaa taikka pähkinöitä tms.
VastaaPoistaOot muuten inspiroiva mimmi, toivon sulle kans tsemppiä sun tavoitteeseen pääsyssä, tosi lähellä olet ja näytät jo nyt hyvältä. Mä lupaan laittaa ite jotai bikinikuvia kanssa sitten kun -10kg on täynnä ;).
Totta tuo kieltäytyminen ja sen vahvistuminen! Kai siinä jotenkin oppii luottamaan itseensä, jolloin kieltäytyminen on helpompaa:) Kiitos paljon=) Laita vaan, hienolla tahdilla oot tiputtanut painoa, eli en usko että menee kauaakaan, kun saat jo kuvat laittaa tänne ;)
VastaaPoista